Ajankohtaista sähköurakoitsijoille

Vaaralliset nollaviat – ole huolellinen kytkennöissä


Vaurioituneissa sähköverkoissa saattaa esiintyä niin sanottu nollavika, jonka
seurauksena kiinteistön sähkölaitteiden metalliset kuoret voivat tulla jännitteisiksi. Jotta sähköurakoitsija ei itse aiheuttaisi nollavikaa, on syytä olla erityisen huolellinen PEN-johtimia ja vanhoja nollajohtimia kytkettäessä. 

Tapanin- ja Hannunpäivien myrskyt joulukuussa kaatoivat laajoilla alueilla valtavan määrän puita ilmajohtojen päälle, aiheuttaen jopa useita päiviä kestäneitä sähkökatkoksia.  Ilmajohdot kärsivät pahoja vaurioita, pylväs- ja johdinkatkoineen. Pienjänniteverkon AMKA-kaapelien päälle rojahtaneet puut katkaisivat paikoin kaapeleiden kannatusköydet eli PEN-johtimet. Johtimien katkeaminen aiheutti vaarallisia nollavikatilanteita, jos vaihejohtimet olivat edelleen kytkettyinä ja jännitteisinä. Nollavikoja on esiintynyt myös, kun asentaja on huolimattomuuttaan jättänyt vaihejohtimen kytkemättä tai liitoksen kiristämättä.

 

Nollaviassa eri vaiheiden jännitteet muodostuvat epätavallisiksi. Yhdessä tai kahdessa vaiheessa voi olla huomattava ylijännite, kun taas vastaavasti muissa on alijännite. Ylijännite rikkoo varsinkin elektroniikkaa sisältäviä sähkölaitteita. Alijännitteen takia esimerkiksi kylmälaitteet eivät pysty käynnistymään. Ne saattavat rikkoontua ja pahimmassa tapauksessa vikaantua niin, että aiheutuu tulipalo.

 

Jakeluverkon nollavika voi aiheuttaa myös vakavan sähköiskun vaaran. Jos edellä mainittua yli- ja alijännitteitä esiintyy, ei kiinteistön sähköverkon nollapiste myöskään pysy maan potentiaalissa. Tähän pisteeseen on yleensä kytketty kaikki kiinteistön suojajohtimet. Siksi nollapisteen jännite esiintyy kaikissa suojamaadoitetuissa osissa kuten jakokeskuksen tai suojamaadoitettuihin pistorasioihin liitettyjen sähkölaitteiden metallikuoressa. Olosuhteista riippuen se voi aiheuttaa vaarallisen kosketusjännitteen.

 

Ääritapauksessa vaarajännite voi olla suunnilleen vaihejännitteen suuruinen. Nollapisteen jännitteeseen vaikuttaa eri vaiheisiin kytkettyjen kuormitusten suuruus toisiinsa nähden. Tilanne voi myös muuttua äkkiarvaamatta esimerkiksi, jos termostaatti ohjaa suuritehoisen kuormituksen päälle tai pois.

 

Jos nollavika on jakeluverkon puolella, vaarallista kosketusjännitettä rakennuksessa pienentää hyvä liittymän maadoituselektrodi. Se tasaa potentiaalieroja suojamaadoitettujen osien ja rakennuksen muiden osien välillä, vaikka potentiaali olisikin noussut ’kaukaiseen maahan’ nähden nollavian seurauksena. Rengasmainen rakennuksen kiertävä elektrodi yhdessä pääpotentiaalintasauksen kanssa varmistaa parhaiten tasapotentiaalisuuden rakennuksen kaikissa osissa. Jos maadoituselektrodilla on lisäksi pieni ohmiarvo, se auttaa siinä tilanteessa, että ’kaukainen maa’ olisi kosketeltavissa etäältä rakennuksen ulkopuolelta tulevan metalliputkiston, telejohtojen tms. kautta.

 

Nollavika rakennuksessa, jossa asennukset ovat vanhoja ja sisältävät nollauksia, on kosketusjännitteen kannalta hyvin vaarallinen. Vaaratilanne voi syntyä jo rakennuksen yksittäisen sisäisen ryhmäjohdon viassa. Nollattujen laitteiden metallikuoret saavat täyden vaihejännitteen rakennuksen muihin johtaviin osiin nähden (vaihejohtimesta laitteen sisäisen impedanssin kautta nollauspisteeseen ja sieltä edelleen suojajohtimeen ja laitekuoreen). Tämä koskee myös nollattuihin suojakosketinpistorasioihin liitettyjä suojamaadoitettavaa rakennetta olevia sähkölaitteita.

 

Kiinteistön sisäisessä nollaviassa sähkö saattaa myös kulkea epätavallisia reittejä johtavia rakenteita pitkin, koska paluujohtimena toimivaa nollayhteyttä ei ole. Kulkureitit voivat olla hyvin vaarallisia omaisuusturvallisuuden kannalta, koska ne aiheuttavat todellisen palovaaran.

 

Nollavikatilanne aina on hyvin vaarallinen ja se on tärkeä tunnistaa. Selvä vihje nollaviasta on se, että jotkut lamput palavat kiinteistössä poikkeuksellisen kirkkaasti ja jotkut hyvin himmeästi. Tällöin sähköt on katkaistava välittömästi kiinteistön pääkytkimestä jo ennen vianetsinnän aloittamista.  Hyvä on varmuuden vuoksi välttää keskuksen kuoreen koskettamista. Jotta ei itse aiheuttaisi nollavikaa, on syytä olla erityisen huolellinen PEN-johtimia ja nollajohtimia kytkettäessä ja varmistaa tilanne ennen jännitteen kytkemistä.  Ylijännitteen aiheuttamat laitevauriot syntyvät nimittäin välittömästi. Vanha sanonta ”savun hälvettyä tarkastetaan kytkennät”, ei välttämättä hirveästi naurata siinä tilanteessa.

http://tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Sahko-ja-hissit/Ajankohtaista-sahkourakoitsijoille4/#vaaralliset nollaviat

Avainsanat:, ,