Muutosta luvassa

Aurinkopaneeli rakennuksen katolla Helsingissä. Kuva: Otto Turunen / LehtikuvaSuomi tukee uusiutuvan energian voimalaitoksia veronmaksajien rahoilla. Keski-Euroopassa tuilla kannustetaan tavallisia ihmisiä tuottamaan uusiutuvaa energiaa.

Mistä on kyse?

  • Suomi tukee uusiutuvan energian tuotannossa voimalaitoksia eikä asukkaita
  • Lain tekijöiden mukaan syynä valtaisat hallintokulut
  • Aurinkoenergia on jäänyt tuen ulkopuolelle vaikka halventunut paljon
  • Nollaenergiatalojen ylijäämäsähkö alkaa kelvata sähkölaitoksille , siitä myös maksetaan
  • Syöttötariffilaki saattaa murtua alhaaltapäin

Uusiutuvan energian tuotannossa Suomi tukee voimalaitoksia, muualla Euroopassa tuki annetaan asukkaille. Uusiutuvista energiamuodoista myös aurinkoenergia on jäänyt kokonaan tukien ulkopuolelle, vaikka aurinkopaneelien hinta on pudonnut viime vuosina alle puoleen aikaisemmasta. Tampereen Vuoreksen asuntomessualueelle valmistuu nollaenergiatalo, joka saa energiansa katolla olevista 50 neliön aurinkopaneeleista. Tuleva asukas on tyytyväinen.

– Tässä on hyvä esimerkki siitä, että aurinkoenergiaa pystytään tuottamaan ja vielä pienenergian muodossa. Tämä on satsaus tulevaisuuteen ja osoittaa, minkälaisia taloja rakennetaan 2020-luvulla, sanoo tamperelainen Kari Sievi talonsa edustalla.

Yli vuosi sitten voimaan tulleen syöttötariffilain mukaan Suomessa maksetaan tukia vain uusiutuvan energian voimalaitoksille, muualla Euroopassa tuetaan myös asukkaiden energiatuotantoa.

Meidän energiapolitiikkaamme hallitsevat raskaan teollisuuden tarpeet.

– Peter Lund

Ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta perustelee Suomen tukimuotoja.

– Jokainen maa valitsee linjansa. Me olemme uusiutuvan energian, erityisesti bioenergian osalta Euroopan johtava maa, sanoo Härmälä.

Professori: Energiapolitiikassa näkyvät taloudelliset intressit

Suomi tukee erityisesti hake-, pelletti- ja biodieseliä tuottavia voimalaitoksia, mutta ei siis yksityisiä ihmisiä, jotka tuottaisivat niillä ylijäämäenergiaa. Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta arvioikin, että Suomessa uusiutuvan energian tuet ovat yritystukia.

– Meillä tuetaan hyvin paljon yrityksiä, mutta ei tueta kuluttajien tuloa mukaan energiajärjestelmän muutokseen. Meidän energiapolitiikkaamme hallitsevat raskaan teollisuuden tarpeet, meillä energiapolitiikkaa on harrastettu oikeastaan jo 30 vuotta samoilla menetelmillä, selvittää Lund.

Hallintokulut estivät Suomessa asukkaiden tuen

Suomessa syöttötariffilain perustelujen mukaan tavallisten asukkaiden energiatuotannon tukemisen estivät valtaisiksi kohoavat hallintokulut ja jopa perustuslaki. Keski-Euroopassa hallintokulut eivät kuitenkaan ole nousseet esteeksi tavallisten ihmisten energiantuotannon tukemiselle. Esa Härmälä sanoo, että meillä halutaan pitää kiinni siitä, ettei veronmaksajien rahoja käytetä väärin.

– Jos tuetaan sähköntuottajia, sitä pitää mitata ja sitä pitää valvoa. Suomessa syöttötariffia ei voi ottaa kuluttajilta vaan julkisista varoista, siinä on suuri ero, meillä se maksetaan valtion budjetista, perustelee työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä.

Meillä kuitenkin veronmaksajat maksavat voimalaitoksille tukea 200 – 300 miljoonaa euroa vuodessa esimerkiksi hakelaitoksille ja tuulivoimaloille. Syöttötariffilakia on jo verrattu kaivoslakiin, koska se ei ota huomioon tavallisia ihmisiä. Tavalliset ihmiset kuluttavat kuitenkin puolet kaikesta energiasta.

Ajatushan on ollut, että tavalliset ihmiset pääsevät myös investoimaan tähän uuteen teknologiaan

– Peter Lund

Esa Härmälän toinen perustelu sille, ettei tavallisten ihmisten energiantuotantoa voida tukea, on puuttuvat mittarit. Esimerkiksi Vuoreksen talossa kuitenkin raksuttaa mittari, josta näkee päivittäisen energian tuoton sekä kulutuksen, kokonaisenergian tuoton ja kulutuksen ja monet muut asiat. Keskieurooppalaisissa voimalaitoksissa tietokoneelta voi seurata jokaisen yksittäisen asiakkaan päivä- ja kokonaiskulutusta sekä energiantuotantoa.

Syöttötariffilaki alkanut murtua alhaalta päin

Jo pitkään uudet pientalot, myös edistyksellisesti rakennetut kerrostalot, ovat olleet vähintään matalaenergiataloja tai nykyisin nollaenergiataloja. Ne siis tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Vaikka laki syöttötariffista ei koskekaan tavallisia ihmisiä, energialaitokset ovat alkaneet ottaa ilmaiseksi vastaan näiden pientuottajien ylijäämäsähköä. Vasta runsaan vuoden voimassa ollut ja pitkään valmisteltu syöttötariffilaki on alkanut murtua alhaalta päin, sillä jotkut voimalaitokset jopa maksavat tuotetusta sähköstä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö lupailee, että lakia voidaan arvioida uudelleen tulevina vuosina.

– Seuraava parannus tähän suomalaiseen järjestelmään olisi se, että pienet, talomittakaavan järjestelmät saataisiin syöttötariffin piiriin. Ajatushan on ollut, että tavalliset ihmiset pääsevät myös investoimaan tähän uuteen teknologiaan ja tuottamaan energiaa, ja kaikki tulevat mukaan talkoisiin, sanoo professori Peter Lund.

Professori myös muistuttaa, että myös energiapolitiikka on todellista politiikkaa.

– Se merkitsee sitä, että on erilaisia etuisuuksia, energiapolitiikka ei ole objektiivisesti neutraalia, vaan siinä näkyy erilaisten taloudellisten intressien vaikutus. Meillä on sitä usein katsottu aika kapeasta sektorista. Meillä tuki on pitkälle teknologia-tukea, yhteiskunnallisista vaikutuksista ei juuri ole tietoa, sitä puolta meillä ei arvosteta.

Tamperelaistalon tuotostakin on alkanut saada paikalliselta sähkölaitokselta muutaman satasen kertakorvauksen  vuodessa.

– Lakia pitää viedä eteenpäin ja miettiä mikä se laki pitää olla. Meillä on lupa myös pienelle tuulimyllylle talon katolle. Odotellaan. Kun tulee lakimuutos, alamme saada energiasta oikeita tuottoja, sanoo tamperelainen Kari Sievi.

Lähde:  Helena Ala-Mettälä Yle Uutiset http://yle.fi/uutiset/suomi_tukee_uusiutuvan_energian_voimalaitoksia_veronmaksajien_rahoilla/6137628

Avainsanat:, ,