Piensähkön myynti helpottuu ja hinta nousee

Sähköyhtiöt velvoitetaan ostamaan talojen ylijäämäsähkö siirtymällä nettolaskutukseen. Muutos helpottaa sähkön myyntiä, mutta vaikutukset hintaan ovat vielä auki.

Ylijäämäsähkön kauppa on harvinaista

Monet pientuottajat kokevat sähkön myynnin vaikeaksi teknisten vaatimusten ja byrokratian takia. Energiateollisuus ry:n tiedossa on viisi yhtiötä, jotka ostavat asiakkailtaan sähköä. Näistä vain kaksi ostaa sähköä myös ns. oman alueen ulkopuolelta, eli pientuottajilta, jotka ovat samaan konserniin kuuluvan sähkönsiirtoyhtiön verkon ulkopuolella. Piensähkön ostamisella on suurempi vaikutus sähköyhtiöiden paperitöihin, kuin rahaliikenteeseen.

Järvenpääläisessä energiatehokkuuden mallitalossa katon aurinkopaneelit tuottavat noin kolmanneksen vuotuisesta sähkön tarpeesta. Kesäaikaan aurinkopaneelit tuottavat jopa enemmän kuin mitä talo itse tarvitsee. Ylijäämäsähkö myydään samalle yhtiölle, jolta sähkö tarvittaessa ostetaan.

– Saamme myydystä sähköstä hillityn korvauksen, mutta se ei ole kovin suuri tänä päivänä Suomessa, harmittelee Järvenpään mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi.

Ostosähkön korvaaminen on paras keino tienata

Suurin hyöty aurinkopaneeleista syntyy silloin, kun omalla sähköllä vältytään ostamasta sähköä sähköyhtiöltä. Tällöin itse tuotetun wattitunnin arvo on sama kuin verkosta ostetun – siirtomaksuineen ja veroineen.

Sen sijaan verkkoon myytävän ylijäämäsähkön rahallinen arvo on alempi, alimmillaan nolla. Osa sähköyhtiöistä ottaa ylijäämäsähkön vastaan ilmaiseksi, osa maksaa kiinteän vuosimaksun ja osa maksaa toimitettujen wattituntien perusteella.

Sähkön siirtäminen ja verotkin maksavat

Järvenpäässä taloyhtiö maksaa ostamastaan kilowattitunnista puoli senttiä yli markkinahinnan (n.3-4 snt), sähkön siirtomaksun ja verot. Myymästään sähköstä taloyhtiö saa puoli senttiä alle markkinahinnan. Lisäksi sähköyhtiö velottaa taloyhtiöltä käsittelykuluja kympin kuussa.

Vaikka asunto-osakeyhtiön toimitusjohtaja on laskenut, että aurinkopaneelit maksavat itsensä takaisin ennen käyttöiän päättymistä, hän on epäileväinen pohjoisen aurinkoenergian tulevaisuuden suhteen.

– Aurinkotehokkaat rakennukset eivät tule kyllä kehittymään Suomessa, ellei tähän saada jonkinlaista muutosta, Simunaniemi sanoo.

Sähköyhtiöille ostopakko ja nettolaskutus

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies lupailee piensähkön tuottajille jos ei rikkaampia, niin ainakin helpompia aikoja. Ensimmäisenä listalla on sähköyhtiöiden velvoittaminen piensähkön ostoon – joko vapaaehtoisesti tai lailla. Piensähkön markkinoiden avaamiseksi hän ehdottaa niin sanottua nettolaskutusta.

– Kun kesäaikana aurinko paistaa ja kiinteistö voi myydä verkkoon sähköä, niin tuo myyty sähkö otetaan huomioon, kun kiinteistö pilvisenä aikana ja talvella joutuu ostamaan sähköä, Häkämies lupaa.

Vielä on tosin auki, miten myyty sähkö hyvitetään. Pientuottajan näkökulmasta paras tapaus olisi se, että hyvitystä saa koko ostetun sähkön paketista, eli energiasta, siirrosta ja veroista. Tällöin häiväjiä olisivat sähköverkon ylläpitäjä ja verottaja. Hyvitysen perusteeksi voi tulla myös sähköenergian markkinahinta tai jokin kiinteä hinta. Periaatteessa jokin sähköyhtiö voi innostua haalimaan uusia asiakkaita lupaamalla piensähköstä markkinoita korkeamman hinnan.

Ei takuuhintaa piensähkölle

Suurten tuuli- ja biovoimaloiden rakentamista on tuettu Suomessa takuuhinnalla. Tällöin sähkön tuottajalle maksetaan ennalta määrätyn takuuhinnan ja markkinahinnan välinen erotus. Euroopassa samaa takuuhintaa maksetaan myös pientuotannolle. Häkämies ei pientuotannon tariffeille vieläkään lämpene, vaan luottaa nettolaskutuksen riittävän.

Järvenpään tapauksessa yksin nettolaskutus ei elämää helpota, ellei sen avulla saada ylijäämäsähkön myyntihintaa korotettua. Jo nyt alueen sähkönsiirron hoitava Fortum hyväksyy sähkön syötön ja sähkösopimuskumppani Kymenlaakson Sähkö ostaa ylijäämäsähkön.

Häkämies: energiatehokkuuslaki ja julkisille hankinnoille clean tech –kiintiö

Viimeaikaisten uusiutuvan energian avausten lisäksi elinkeinoministeriö ehdottaa energiatehokkuuslakia, jolla varmistettaisiin Suomen yltäminen EU:ssa sovittuun tavoitteeseen, jonka mukaan energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

– Tähän asti on toimittu vapaaehtoista tietä energiasäästösopimuksin ja energiakatselmuksin. Nyt olen päätynyt siihen, että on syytä kirjata tuo vapaaehtoinen tie energiatehokkuuslakiin ja siinä määritellään tavoitteet ja keinot. Tavoitehan on siis se, että parannetaan energiatehokkuutta, sanoo Häkämies.

Häkämies kaavailee myös julkisille hankinnoille yhden prosentin clean tech –kiintiötä. Ministeri on laskenut, että jos prosentti kaikista julkisista hankinnoista tehtäisiin energiatehokkuutta parantaviin investointeihin, sillä saataisiin alan liiketoimintaan liki 300 miljoonaa euroa lisää joka vuosi.

Lähde ja Kuvat:http://yle.fi/uutiset/piensahkon_myynti_helpottuu_ja_hinta_nousee/6220735

Avainsanat:, ,